Hirvijahtia

Ei niin pientä ojaa, ettei sinne oma lehmä mahtuisi. 

Ollaan luettu tänä kesänä mediasta hirvikanna laskusta ja kaksoisvasojen puutteesta. Mistä mikäkin johtuu on varmaan monta syytä ja koko tilanne on kaikkien asioiden summa. Meidän yhdistyksen osalta viime vuosi oli saman mukainen , oli alueita missä hirviä oli ja alueita missä oli vähemmän.Mutta lähinnä tuo vasa tilanne on kaikilla saman mukainen.

Tämä syksy on tärkeä  jos näyttää että vasoja tai eläimiä ei ole tarpeeksi niin  järkikäytön mukaan metsästellään ja toimitaan oman seuran osalta.




Vuoden 2022 piikikkäin mörkö kaatui länsisaamaisessa. Taas rikottiin kultamitalli rajat , liekkö vuonna 23 kaatuu vielä yli 20 piikkisiä?

Kullan kaivamiseen tarvitaan kultaa

Nopea katsaus siihen sonnien osalta mitä  kaatui syksyllä 2021 . "Joko löydät tien tai teet sen"  me tehtiin se tie kasvatimme sonnien keskiikää jonnin vuoden vanhemmiksi. tosin osa menee liian aikaisin vieläkin. suursarvisia kaatuo 7-23 p  17 kpl ja pari ilman sarvia.  Tosin noista 7 -9 piikkisistä ei niin suursarvisista voida puhua mutta yli kympin meneviä oli joukossa 5  josta 4 oli jo hyvän kokoista.  valkeamäen 23 piikkinen  tosin nuori 5.5-6v . Soinilansalmen 16p joka oli painavin ja vanhin 8.5v . Saahkarlahden 15p 6.5v ja tuppurimäen 13 piikkinen 6.5  vuotta. Käytännössä parhaassa iässä olevia sonneja jotka ikänsä puolesta olisi vielä voineet jatkaa matkaa. Eli aina ei ole sonnia sarviin katsomista ikänsä ja piikkien puolesta.

Hirvijahti 2019

Pieni kooste 2019 vuoden hirvijahdista. Lupia oli haettu 345 hirvelle joista laitettiin jakoon 270kpl lisälupien kanssa.                                             Näistä saatiin käytettyä  aikuisiin 177 kpl. Uroksia kaatui 90 ja naaraita 87 kpl vasoja 150kpl. Huolestuttavaa oli suurten urosten ampuminen joka oli jo täysin odotettavaa tehdyn päätöksen mukaan että ne sallitaan kaataa . Suurisarvisia uroksia kaatui 24 ja muutama vielä sarvettomanakin . Urosten lihapainot olivat suuria 225-280kg väliltä kaatui monessa paikassa. Sarvipiikit olivat 7-16 välillä mutta siltikään näiden urosten keski-ikä oli 4.5 v ja vanhin  oli hampaiden perusteella 6.5 vuotias . Eli kaadettiin juuri ne mitä oltiin kasvateltu!                             Vasat olivat hyvässä kunnossa lihallisesti ja varsinkin 2 vasojen osuus ja vasojen osuus vesistöjen varrella oli hyvä.                                                    ....Syksy muuten meni kohtalaisen hyvin muutamia haavakoita sattui ja pari jäi löytymättäkin. Pari kuollutta löytyi josta kukaan ei tuntunut tietävän juuri mitään.

Hirvijahti

Hirvilupien nousun myötä 70 luvulla päätetiin perustaa hirvenmetsästykseen yhdistyksessämme yhteislupa. Tämä tehtiin helpottakseen lupien hakemista jakoa ja että ei tulisi niitä "valtion" hirviä .

Leppävirta-Varkaus alueella alussa toimi kaksi yhteislupaa ,saaren puolella oma sekä lännessä viitostien puolella omansa . Käsittääkseni 1977-78 nämä yhdistettin ja niistä tuli juuri nykyinen Leppävirta-Varkaus yhteislupa.

 Eli juuret juontavat jo kauas menneisyyteen. Miehet jotka johtivat jahteja 80 luvuillla ovat siirtyneet taka-alalle ja pojista on tullut johtajia. Ja niin tulee jatkumaan edelleenkin tulevaisuudessa.

Yhteislupamme on kestänyt  yhtenäisenä jo 40 vuotta .Muutama seura on lähtenyt mutta palannut takaisin mukaan ajansaatossa. Neljäkymmentä vuotta "yhteistä" hirvenmetsästystä joka on todella pitkä aika.

Vai onko?

Palataan ajassa taakse päin ja tutkiskellaan muutamia mielenkiintoisia asioita.


-Sonnit

Hirvisonnit ovat aina olleet puheenaiheena, hyvässä tai pahassa. Niistä puhutaan huoltoasemilla ,tulilla,juhlissa,kotona ,kokouksissa,koirakokeissa ja missä vain.

Se oli "meidän mahtisonni" ! Se oli asunut siinä ikänsä tai se oli tullut Venäjältä varmaankin metsäpaloja pakoon.Ainakin 20 piikkiä tai 24 ?

Se olisi meidän kuulunut kaataa ... Aika normia juttuja keskusteluissa.

Piikkirajoituksia on ollut kautta aikojen ne ovat olleet hyvästä tai persiistä ,riipuen kummalta puolelta asioita tarkistellaan?

Päättäjät ovat tarkistelleet niitä hirvien kannalta ja niiden parasta ajatellen ja jatkuvuutta. Toivoen että niitä isoja häkkejä nähdään viellä tulevaisuudessakin metsissämme. Alussa kun hirvikanta oli pieni niin pyrittiin metsästys painottamaan erityisesti juuri uroksiin.Että kanta saadaan nousemaan .Vasta 1970 ruvettiin sallimaan naaraidenkin ampumista.

Tarkistellaan millaisia meidän mahtisonnit ovat olleet.

Kävin vuoden 1980-2017 kaadettujen hirvisonnejen sarvipiikkimääriä läpi etsien niitä tosi isoja .Neljäkymmentä vuotta ja 2967 sonnia ,aika iso määrä! Osasta ei ole minkäänlaista tietoa ja varsinkin 1970-80 vaihteessa,muuta kuin uros.

Nämä tiedot eivät ole pakosti faktaa mitä tulen kirjoittamaan,mutta  ne perustuu puhelinkeskusteluihin, haastatteluihin ja muisteluihin,vanhoihin kuviin sekä oleviin asiakirjoihin tai itse sarviin.

Tämä ei ole kilpailu sarvien,seurojen  tai kaatajien kesken. Ja tästä ei kenenkään kannata pahastua . Kirjoitan vain  "-rakkaudesta lajiin " JVG ;tä lainatakseni

Joka seuralla on se suurin ja piikikkäin. Lähdetään aikamatkalle meidän Luoteiskulmalta.




Joukahainen & Saarinen

alueelta on aikojen saatossa kaatunut monta mahtavaa sonnia . 1980 luvulla kaatui monta sonnia  myöskin Jouhakaisella  Yksi yli muiden...

1989
1989

Tauno on ollut monen suursonnin matkanpää   . Tämä kyseessä oleva sonni kaatui  17. 10. 1989 Humalamäkeen ja jäi seuran historiaan ainakin tällä hetkellä suurimpana. kultamitallisarvet ja sarvet ei mahdu kuin ikkunasta sisään ,kärkivälikin yli 130cm .

-  Löysimme aamulla verskit jäljet humalamäentien yli . Meillä oli lainakoira Kuhaisista käytössä, ihan hyvä sellainen norjanharmaa. Laitoimme koiran jäljelle ja hirvi löytyi.                                                                                         -- Jännähirvi kierti jäljilleen katselemaan tuleeko jäljessä ketään Tauno pohti, ja hirvi teki viimeisen virheen . Mieleen Painui isot sarvet mitkä yletty takalavoille  asti kun se käänteli päätään.                                                                   On tämä ainakin uros Tauno pohti ja laukaisi!

Miehet kerääntyivät suolistamaan hirveä ja tekivät jäynän yhdelle kaverilleen kuka oli tulossa kaadolle . Hirven ollessaan selällään pojat peittivät sarvet havuilla !                 -Näin iso naaras ,missäs vasat ?                                             Oli kauhistellut  Sikanen.

Paukarlahden Jousi

Paukarlahdessa ensimmäisen ison ja piikikkäimmän sonnin jäljille päästään vuoriselle teretinsalolle  vuonna 1963-65 vuodesta ei ole ihan varmuutta ,mutta ampuja oli Matti H               Hirvisonni kantoi sarvia jossa oli piikkejä  16 kpl. 

Paukarlahdessa on kaatunut muitakin suuria sonneja tässä esimerkiksi yksi.

Miikulaisen lammen luona päätti tämä 114cmleveät  ja 15 piikkiä omaava sonni vaelluksen 4.11.1989

Tenhunen sattui sopivasti istumaan passissa edessä ja lihan saanti oli varma siltä päivältä . Tosin tämän lihapaino oli jo 270kg niin oli parempi tilata sille kyyti. Tosin samana syksynä kaatui Leevin toimesta  toinenkin 15 piikkinen .Laitis Jukka  taisi vielä varmistella tuon 4.11.89 päivän 8 piikkisellä.

Tosin Paukarlahdessa on kaatunut muitakin isoja ja yksi varmasti painavammista ja sarviltaa leveimmistä päätti päivänsä vt5  viereen 2000 luvun alussa. Kuusitoista piikkiä(16) noin 124cm leveät sarvet  omaava ja noin 300 kg edestä lihaa kaupattiin huutokaupalla lihaliiterillä ja sarvet päätyivät majan seinälle.

Erämainarit (Oravikoski)

16.10.1993 Sunnuntaina Oravikosken kiviniemellä valmistauduttiin ajoon jossa piti olla emän ja kaksi vasaa... Olikin lihapainoltaan  Suomen suurimpia hirviä.

Ei arvannut Viljo passissa kylmissään seisoessaan että kohta asteli aukkoon ehkä elämänsä suurin hirvi?

Juurihan hän oli melkein kieltäytynyt menemästä passiin rannalle kun vilutti niin pirusti...

Aiheesta lisää lehti jutussa ... Seuraavana lauantaina kaatui lehdessä mainittu toinen sonni joka oli 14 piikkinen. Nämä kaksi sonnia karkasivat Hackmannin hirvijahdista hirvimäestä lauantaina 15.10.1993 tuliniemen kautta kiviniemeen.

  2000 luvun loppupuolella kaatui myös 18 piikkinen  sonni Oravikoskelle . Timo K (Aku) onnistui kaatamaan tämän jätin. Toinen sarvista irtosi kaiken kukkuraksi vetotouhuissa.

Leppävirta

Leppävirralla kaatui ensimmäinen hirvi vuonna 1955 . Laitisen Tauno toimi ampujana ja kaatoi tämän sonnin mikä kantoi 14 piikkisiä sarvia. Meni 34 vuotta kunnes kaatui suurempi ...

29.10.1989 Näpinsalossa Hiltusen Asko odotteli  kirjonniemen eteläpuolella saaren vasemmalla laidalla  hirviä passiin.                                                   Kansasen Karin karjalankarhukoira kuljetteli siirtyvässä haukussa sonnia kopposesta päin. Ei arvannut Asko  nähtyään hirven,niiden sarvien kokoa kun ampui ensimmäisen laukauksen rintaan. Sonni jatkoi matkaan ja Asko ampui toisen kerran kaularankaan ja matka tyssäsi sonnilla siihen. 20piikkiä ja noin 120cm leveät sarvet sonni omasi

-Askon 1989
-Askon 1989

Kului tovi jos toinenkin oikeastaan 17 vuotta . Näpinsalo antoi taas jätin tosin piikkejä oli 16 mutta lihapaino oli 300kg ja jopa enempikin.

Kotalahti

Elettiin  vuoden 1977 syksyä ,kun kansakoulun opettaja Pertti Jääskeläinen valmistautui hirvijahtiin...

"niin minä soutelin kultani kanssa"
"niin minä soutelin kultani kanssa"

Herralassa Kotalahden takamailla.. Ei ollut Pertin ensimmäinen vuosihirvijahdissa , liekkö noita jo vierähtänyt toistakymmentä, mutta ei ollut vain hirveä sattunut kohdallleen. Tänään tulisi tuo tapahtumaan ja muuttumaan.   Ajon lähtiessä Jäppilästä päin pilkkavuorta kohden Herralaan sattui väliin jättiläinen.   Liekkö tuo haistanut Passin ja tiukan suunnan vaihdon jälkeen ravasi ajoketjuun, missä Pertti sattui olemaan kiväärin kanssa ja peli oli siltä osin sonnilla pelattu.                                            jos oli saanut Jussi vapaaksi koulusta tuon päivän  jahtia varten ,niin Pertin oli otettava kyllä seuraava...                         Tämän  21 piikkisen jälkeen on kaatunut muitakin mahtavia hirviä . Palviaisen Aken 18 piikkinen 89 ja ,Osmon , Matin , Aimon ja muutama muukin.